Alppiradan tekniikkaa

Alppirautatie on tehty niinsanotulla DCC-tekniikalla (Digital Command Control). Kiskoissa on jatkuva vaihtojännite (AC 16 volttia) kahden kiskon välillä. Jännite kiskossa on moduloitua kuin radioaallot ja kiskossa kulkee käyttöjännitteen lisäksi myös komentoinformaatio. Kussakin veturissa on oma pieni digitaalivastaanotin (DCC-dekooderi) ja sillä oma osoite ja veturi seuraa vain sille annettuja komentoja. Jokainen juna on siis näin täysin riippumaton muista junista. DCC on kansainvälinen standardi. Kiskot, veturit ja vaunut ovat lukemattoman monilta eri valmistajilta. Viimeeksi kun laskimme, meillä oli vaunuja ja vetureita 82 eri valmistajalta. Kiskotuksessa on käytetty ainakin Pikon, Rocon, Fleischmannin, Bemon, Pecon ja Buschin valmisteita. Ja pieni pätkä Märkliniäkin.

Alppiradan kiskotusta ja saksalainen veturi 'Train of ideas'

Maailmalla hyvin tunnettu pienoisrautatievalmistaja Märklin on kehittänyt kokonaan oman tekniikkansa, jossa tavallisten kiskojen lisäksi radan keskellä on pieniä nastoja, joihin ajovirta ohjataan. Junien ja vaunujen pohjissa on metallisia laahaimia, jotka hankaavat näihin nastoihin ja siten virroittavat junia. Tämä Märklinin AC-tekniikka on yhteensopimaton Alppiradan teollisuusstandardin DCC-radan kanssa, mutta meiltä löytyy myös erillinen pienempi Märklin-kiskoilla toteutettu osiomme, josta vastaavat jäsenemme Erkki Pulkki ja Seppo Aalto. Märklin-rataa ei kuitenkaan voi yhdistää varsinaiseen Alppirataan eikä Alppiradan ja Märklin-radan kalustoa voi käyttää ristiin muutamia vaunuja lukuunottamatta.

Märklin-rataa jossa näkyy pienet nastat kiskojen keskellä. Taustalla Erkki Pulkin puutavaranlastauspaikka.