Yhteystiedot:

Alppirautatieharrastajat ry.
Webmaster/Varapj.
Ilkka Siissalo
Nummenraitti 40
FI-04370 Rusutjärvi
Puh. 040 8205380

Uusimmat uutiset:

Ajankohtaista 3.10.2018:

Kokoamme parhaillaan Alppirautatietä näyttelyä varten ja näyttely tulee aukeamaan yleisölle Espoon Leppävaarassa, kauppakeskus Sellon 3. kerroksen Sello Galleriassa ensimmäisen kerran lauantaina 13.10.18. Rata on taas kasvanut. Jos laskimme oikein niin kokonaisuudessa on nyt 511 metriä kiskotusta. Vetureita meiltä löytyy toista tuhatta - tosin kaikki eivät tietysti kerralla ole näyttelypaikalla. Tästä näet näyttelyn sovitut aukioloajat. (Huom. Tarkista - tähän voi tulla muutoksia !)

  • Lauantaina 13.10.2018 klo 10-17
  • Keskiviikkona 17.10.2018 klo 16-19
  • Perjantaina 19.10.2018 klo 16-19
  • Lauantaina 20.10.2018 klo 10-17
  • Keskiviikkona 24.10.2018 klo 16-19
  • Perjantaina 26.10.2018 klo 16-19
  • Lauantaina 27.10.2018 klo 10-17
  • Keskiviikkona 31.10.2018 klo 16-19
  • Perjantaina 2.11.2018 klo 16-19
  • Lauantaina 3.11.2018 klo 10-17
  • 4.11.-23.11. välitauko, jolloin ei ole yleisönäytöksiä vaan radan kunnostusta
  • Lauantaina 24.11.2018 klo 10-17
  • Tiistaina 27.11.2018 klo 16-19
  • Torstaina 29.11.2018 klo 15.30-19 (Huom. aikaistettu aloitusaika)
  • Lauantaina 1.12.2018 klo 10-17
  • Sunnuntaina 2.12.2018 klo 11-17
  • Tiistaina 4.12.2018 klo 16-19
  • Torstaina 6.12.2018 klo 12-16 (Huom. poikkeusaika. Itsenäisyyspäivän vuoksi kaikki liikkuva junakalusto on suomalaista!)
  • Lauantaina 8.12.2018 klo 10-17
  • Sunnuntaina 9.12.2018 klo 11-17
  • Tiistaina 11.12.2018 klo 16-19
  • Torstaina 13.12.2018 klo 16-19
  • Lauantaina 15.12.2018 klo 10-17
  • Sunnuntaina 16.12.2018 klo 11-17
  • Tiistaina 18.12.2018 klo 16-19
  • Torstaina 20.12.2018 klo 16-19
  • Lauantaina 22.12.2018 klo 10-17
  • Joulutauko
  • Lauantaina 29.12.2018 klo 10-17
  • Sunnuntaina 30.12.2018 klo 11-16
  • Keskiviikkona 2.1.2019 klo 16-19
  • Lauantaina 5.1.2019 klo 10-17
  • Sunnuntaina 6.1.2019 klo 11-16
  • Keskiviikkona 9.1.2019 klo 16-19
  • Lauantaina 12.1.2018 klo 10-17
  • Sunnuntaina 13.1.2019 klo 12-16 Tämä on viimeinen näyttelypäivä.

Detaljikuvia alppiradalta löydät tältä uudelta sivultamme.

20.3.2015 pidetyssä kokouksessa Alppirautatieharrastajat päätettiin organisoida rekisteröidyksi yhdistykseksi - lopultakin. Uuden Alppirautatieharrastajat ry:n puheenjohtaja on Lorenz Schmuckli, varapuheenjohtaja Ilkka Siissalo, sihteeri Erkki Pulkki ja rahastonhoitaja Andreas Ehnberg. Ry-muotoa tarvitaan mm. neuvoteltaessa varastotilojen vuokraamisesta ja se selkeyttää myös yhteisesti omistetun omaisuuden hallintaa.

Alppirata videolla

Tästä linkistä löytyy Youtube-video josta saa käsityksen junaliikenteestä isolla radalla Tapiolan näyttelyssä 2014.

Ainakin tätä kirjoitettaessa Helsingin Sanomien vanha video radaltamme oli vielä nähtävissä netissä tästä.

Yksi Sellon joulunäyttelyssä käyneistä vieraista, Ralf Holm, on tehnyt hienon videon käynnistään radallamme ja postannut sen Youtubeen. Video löytyy tästä https://youtu.be/EMHyFGXMwrQ Kaikesta muusta olemme samaa mieltä paitsi taustamusiikin kappaleesta "Never marry a railroad man" :-) Suurkiitos Ralf!

Oberlandin asema Alppiradalla

Alppirautatie

Alppirautatie on Suomen suurin modulaarinen näyttelypienoisrautatie. Rata on rakennettu ns. H0-mittakaavaan eli 1:87 ja siinä on piirteitä kaikista Alppimaista, mutta eniten Sveitsistä. Kokonaisuudella ei sinänsä ole esikuvaa, mutta monella detaljilla on. Suurin asemamme on yksinkertaistettu kopio sveitsiläisestä Oltenin asemasta ja sen ympärillä on muutakin oikeasta Oltenista kopioitua, uusimpana mäen päällä oleva pieni linna, Sälischloss, joka oikeassa elämässä löytyy myös mäen päältä vähän matkan päässä Oltenista. Malli on oikean linnan piirustuksista oikean arkkitehdin 3D-ohjelmalla piirtämä ja sitten 3D-tulostama. Olten on Sveitsin toiseksi vilkkain rautatieristeysasema ja puheenjohtajamme Lorenz on sieltä kotoisin. Sitten esimerkiksi kolme suurinta siltaamme ovat kaikki sellaisia jotka löytyvät oikeastakin elämästä: Bietschtalin silta Keski-Sveitsistä Lötschbergin radalta ja Norddalin silta malmiradalta Kirunan ja Narvikin väliltä. Esikuva on myös ison jokemme ylittävällä sillalla, joka oikeassa elämässä ylittää Tonavan Wienin ja Bratislavan välillä. Tosin Wienin ja Bratislavan välillä joella tuskin näkee alligaattoreita tai norppia, kuten meillä...

Rata koostuu isosta joukosta enemmän tai vähemmän standardoituja moduuleja, jotka kootaan näyttelyihin kerran-pari vuodessa. Valitettavasti meillä ei ole varaa ostaa tai vuokrata niin suurta tilaa, että rata voisi olla kokonaisuutena kasassa jatkuvasti (Sponsoritarjouksia vastaanotetaan ;-). Tätä kirjoitettaessa meillä on yli 510 metriä H0-mittakaavan kiskoa. Normaalileveyksisen radan lisäksi Alppiradalla on myös pienempiä osuuksia kapearaiteista rataa (H0m eli ns. metrikiskoa kapearaiteisella vuorijunalla sekä H0f eli Feldbahn-kiskoa turveradalla) ja pieni soikio myös H0e-kiskoa eli saman mittakaavan oikeassa elämässä 75 cm raideleveyden kapearaidekiskoa. Kalustona radalla liikkuu junia kaikista Alppimaista, erityisesti Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta ja Italiasta, mutta ei ole mahdotonta nähdä radalla myöskin vaikkapa pohjoismaisia, hollantilaisia, slovenialaisia tai unkarilaisia junia.

Alppirautatieharrastajat on epämuodollinen yhdistysporukka, joka kokoontuu osallistujien kotona ja pitää yhteyttä lähinnä sähköpostitse. Joukossa on noin 20 jäsentä, joista 7-8 on viime aikoina ollut erityisen aktiivisia. Radan eri moduulit ovat kukin jonkun jäsenen omistamia, vaikkakin niiden maisemointiin ja kehittämiseen osallistuu lähes koko joukko omistussuhteisiin katsomatta. Alppirautatieharrastajilla on tällä hetkellä yhteensä liikkuvaa kalustoa kappalemäärinä paljon enemmän kuin vaikkapa VR:llä. Meillä on yhteensä paljon yli 1000 veturia ja sadoittain vaunuja, vaikkakin vain pieni osa niistä on mukana kussakin näyttelyssä. Jo alusta saakka periaatepäätös on ollut, että Alppirautatieharrastajat on tasa-arvoisesti nelikielinen: suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Tarvittaessa jäsenten välillä tulkataan. Tarpeen se on ollutkin, sillä varsinkin aiemmin mukana oli aktiivisesti monia jotka eivät suomea ymmärtäneet. Ryhmän nimi on siis virallisesti Alppirautatieharrastajat - Friends of the Alpine Railways - Alprallarna - Freunde der Alpenbahnen.

Tekniikka

Alppirautatie on tehty niinsanotulla DCC-tekniikalla. Kiskoissa on jatkuva vaihtojännite (AC 16 volttia) kahden kiskon välillä. Jännite kiskossa on moduloitua kuin radioaallot ja kiskossa kulkee käyttöjännitteen lisäksi myös komentoinformaatio. Kussakin veturissa on oma pieni digitaalivastaanotin (DCC-dekooderi) ja sillä oma osoite ja veturi seuraa vain sille annettuja komentoja. Jokainen juna on siis näin täysin riippumaton muista junista. Digitaalijärjestelmän ydin on Rocon valmistetta, niinsanottu Z21-keskus. Kiskot, veturit ja vaunut ovat lukemattoman monilta eri valmistajilta. Viimeeksi kun laskimme, meillä oli vaunuja ja vetureita 71 eri valmistajalta. Kiskotuksessa on käytetty ainakin Pikon, Rocon, Fleischmannin, Bemon, Pecon ja Buschin valmisteita.

Kuten sinä, hyvä lukijamme, varmaan tiedätkin, niin maailmalla hyvin tunnettu pienoisrautatievalmistaja Märklin on kehittänyt kokonaan oman standardinsa, jossa tavallisten kiskojen lisäksi radan keskellä on pieniä nastoja, joihin ajovirta ohjataan. Junien ja vaunujen pohjissa on metallisia laahaimia, jotka hankaavat näihin nastoihin ja siten virroittavat junia. Tämä Märklinin AC-tekniikka on yhteensopimaton Alppiradan teollisuusstandardin DC-radan kanssa, mutta toki meiltä löytyy myös oma pienempi Märklin-kiskoilla toteutettu osiomme.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Erkki Pulkin osuutta radalla. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä oikeanpuolimmaisten kiskojen keskellä Märklinin sähkönsyöttönastoja. Vasemmalla laidalla junat sen sijaan kulkevat teollisuusstandardin mukaisella DC-kiskolla ja aivan eri sähköjärjestelmällä.

Myös bussit kulkevat

Alppiradalla katsojia hämmästyttävät myös bussit ja muut autot, jotka itsekseen kiipeävät mutkaista alppitietä, välillä sukeltavat tunneliin tai pysähtyvät kiltisti liikennevaloihin odottamaan valon vaihtumista. Autot on toteutettu Faller-yhtiön Faller Car System -tekniikalla. Kadun sisälle on piilotettu rautalanka. Auton etuakseliin on puolestaan kiinnitetty pieni tappi, jossa on magneetti. Magneetti seuraa kadun rautalankaa ja samalla kääntää auton etuakselia. Kussakin autossa on pieni akku ja oma moottori.

Liikennevaloon tarvitaan enemmän elekroniikkaa. Valojen vaihtumista ohjaa pieni prosessori joka samalla kun se antaa käskyt itse liikennevalon vaihtumiselle, ohjaa myös katuun piilotettua sähkömagneettia, joka pysäyttää auton.

Kokoa on!

Ylhäältä katsottuna Alppirata ei näytä niin suurelta isossa hallissa, mutta kokoa radalla kyllä on. Oheinen kuva on 2013 näyttelystä Vantaalta, jossa Alppirata ei ollut aivan täydessä mitassaan. Radan voi asentaa hyvin eri muotoihin käytettävissä olevan tilan mukaan, mutta mahdollisimman kompaktiin tilaan "väännettynä" rata vaatii ainakin noin 10x13 metrin tilan - plus ehkä vielä vähän tilaa yleisöllekin. Ihan pieni ruokasali ei siis riitä näyttelylle. Ja vuonna 2018 rata on jo PALJON suurempi kuin se oli vuonna 2017. Kiskonpituuskin on kasvanut jo noin sata metriä kahdessa vuodessa.

Näyttelyhistoriaa

Alppirautatie on esillä yleisölle vain muutaman kerran vuodessa. Se on niin iso, ettei kellään ole varaa maksaa niin suuren tilan vuokraa jatkuvasti pelkästään harrastuspohjalta. Talvella 2017-18 saimme olla pitkän jakson Kauppakeskus Sellon Sello Galleriassa ja sieltä siirryimme Tapiolan Heikintorille helmi-maaliskuuksi 2018. Nyt syystalvella 2018 pystytämme näyttelyä uudestaan Sello Galleriaan. Yhteistyö kauppakeskusten kanssa hyödyttää molempia. Me saamme tilaisuuden viilata rataamme kokonaisuutena ja näyttää sitä yleisölle. Kauppakeskukset puolestaan ovat tyytyväisiä kun rata vetää paikalle erityisesti lapsiperheitä, jotka sitten ostelevat kaupoista vaikka mitä. Varsinainen win-win-sopimus :-)

Kun rata on iso ja samalla junakuskilla on usein monta junaa yhtä aikaa ohjattavanaan, niin vahinkojakin sattuu. Kuvassa suuri junaonnettomuus Oberlandin aseman luona vuoden 2010 Tapiolan näyttelyssä. Vuorikin on nyrjähtänyt paikoiltaan. Onneksi juuri onnettomuuspaikan alapuolella on paloasemamme, joten hälytysajoneuvot olivat heti paikalla :-)

Oikeitakin junia! railpics.club ja 4rail.net

Yksi osa Alppirautatieharrastajatoimintaa on myös oikeiden junien valokuvaaminen ja juniin liittyvän tiedon julkaiseminen. 4rail.net on eräs maailman suurimmista juna-aiheisista webbisivustoista, jossa on julkaistuna tuhansia junanvalokuvia kaikkialta maailmasta. Kerholaisten kuvia on julkaistu huomattava määrä 4rail.netissä, mutta myös muilla junankuvasivuilla. Vaikka harrastammekin paljon yhdessä ja katselemme esikuvia Alppimaista, niin matkoja Alpeille emme kuitenkaan tee ryhmämatkoina, vaan ryhmän jäsenet tekevät alppimatkat kukin omalla tavallaan ja omilla aikatauluillaan. Mutta kun jäsenistö on liikkuvaista, niin kuviakin kertyy. Oikeiden junien kuvia kertyy noin 10 000 - 15 000 valokuvan vuosivauhdilla. Julkaistavaa on enemmän kuin ehditään julkaista!

Suomen yliopistoverkon FUNETin koneella oleva junankuva-arkisto railpics.club on yksi Internetin vanhimmista junankuvapalstoista, jonka historia alkaa jo niistä ajoista jolloin www syntyi. Kesän 2016 aikana Alppirautatieharrastajien ydinporukka on FUNETin suosiollisella myötävaikutuksella (lue: ilmainen serveritila; suurkiitos!) haltuunottanut sivuston ylläpidon. Kunnostamme arkiston ja julkaisemme siellä vielä tuhansia uusia kuvia. Arkisto löytyy osoitteesta railpics.club. Tällä hetkellä julkaistuina on jo tuhansia kuvia. Ja lisää tulee koko ajan kunhan ehdimme. Kuten huomaatte, arkiston pääsivujen ulkoasu tuo mieleen - yllätys, yllätys - tämän sivuston. Mutta kieli on siellä englanti. Ja lähitulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös arkiston laajentaminen lentokoneiden kuviin nimellä planepics.club. Vielä se ei toimi - harmi sinänsä. Mutta odottakaas vaan... :-)

Junien valokuvaus on haastavaa työtä. Kuvatoimittaja Ilkka ottaa mestarilaukausta Randersissa Tanskassa. Aidan päällä seisomisen taito on olennaista junankuvauksessa, samoin kuin esimerkiksi karhunvatukkapensaiden, nokkos- tai myrkkymurattipusikoiden läpäisytaito lähes vahingoittumattomana. Ja välillä on tarpeen näyttää hyvin asialliselta paikoissa, joissa kyltein on asiaton oleskelu kielletty. Hyvä on myös pitää taskussa "railpics.club railway photo archive Photo Editor" -tekstein varustettuja Hyvin Wirallisen näköisiä ns. vaihtoehtoisia käyntikortteja, joita voi yrittää käyttää apuna selostaessaan mahd. vihaiselle vartijalle mitä *piip* tein siellä kielletyllä alueella kamerani kanssa...

Joitain gallialaisia... eikun siis alppiratalaisia :-)

Vasemmalla johtohahmomme, der führende Schweizer, Lorenz Schmuckli. Oikealla Ilkka Siissalo, varapuheenjohtaja, puskanliimaaja ja junakuski.

Alppiradan korkein vuori on nimeltään Blauspitz eli Sinihuippu, jonka huippu näkyy kuvassa taustalla Sanna Siissalon takana. Sanna on Alppiradan ylimmäinen talonkokoaja ja nainen junanratissa (Varokaa! Ei se ajotaito, mutta se volyymi). Kuvassa oikealla ylhäällä Grafeneckin linna.

Reijo Pohjalainen on pitkän linjan rautatieläinen ja armoitettu puuseppä ja maisemoija. Ja Sanna teettää Reijolla yhä enemmän ja enemmän myös talonkasaushommia, Reijolla kun aikaa ja kärsivällisyyttä riittää.

Neuvonpidossa vas. Ilkka Siissalo, Andreas "Antto" Ehnberg ja Erkki Pulkki. Antto on elektroniikkagurumme ja rahastonhoitajamme ja Erkki puolestaan näyttelyiden pääjärkkäri ja kerhon sihteeri.

Junanhuolto- ja elektroniikkavelhomme Matti Heino ohjaa Thalys-luotijunaa kännykällä pysähtymään oikeaan kohtaan Oltenin asemalla. Rocon niinsanottu Z21-tekniikka luo näyttelytilaan oman wlan-verkon, johon liittyneillä Android- tai iPhone-laitteilla voi ohjata junia langattomasti. Ohjaus voi tapahtua joko kännykällä tai varta vasten ostetuilla ohjainlaitteilla. Mutta junat kulkevat niin lujaa että niiden perässä juosten kuskit saavat hyvää liikuntaa, joko radan sisäpuolella "henkilökunnan" puolella tai ulkopuolella yleisön seassa tungeksien. "Anteeksi, mun junani menee tuolla, tarttis päästä ohi!!".

Inselburgin aseman taustakulissin takaa kurkkii perustajajäsenemme, nyt jo valitettavasti edesmennyt Olof Holmborg. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy myös funikulaariratamme. Funikulaareja on Alpeilla paljon. Vaijerin vastakkaisissa päissä on kummassakin vaunu ja vaijeria kelaamalla toinen vaunu nousee ylös ja toinen palaa alas. Puolivälissä rataa on sivuutusraide.

Miten niin meidän helikopterimme eivät lennä? Kimmo Yli-Pietilä viritti kopterin lentoon.

Uutta moduulia pukkaa!

Alppirata ei ole koskaan valmis. Vaikka vanhimmat moduulit ovatkin jo 90-luvun alkupuoliskolta, niin loppua rakentamiselle ei ole näkyvillä. Paitsi että ajoittain vaihdamme näyttelyyn mukaan tulevia palasia, niin usein myös jo olemassa olevaa toteutetaan uusiksi. Juuri nyt pahiten puolivalmiina on Siissaloiden uusi kaupunki "Sissach" ja sen vierellä menevä iso joki. Oikeassakin elämässä Sveitsissä on olemassa Sissach-niminen kaupunki, mutta oikeassa elämässä sen kaupungin asemana ei ole saksalainen Badenin asema kuten meillä, oikeassa elämässä sen vieressä ei ole Wienin ja Bratislavan välillä Tonavan ylittävää Donaubrückeä kuten meillä eikä oikeassa Sissachissa myöskään ole ratikoita. Meillä sen sijaan ainakin Helsingin, Grazin, Nürnbergin, Wienin, Zürichin, Düsseldorfin ja Berliinin ratikat kiertävät Sissachissa sulassa sovussa ja taitaa siellä olla välillä joku DDR-aikainen itäsaksalainenkin seassa. Baselin ratikkakin jo on, mutta siitä puuttuu toimiva moottori.

Pakko on muuten kehua, että meillä on jo pitkät perinteet siitä, että saamme uutta kalustoa pian liikenteeseen. Meillä uudet Helsingin Artic-ratikat ovat olleet liikenteessä jo paljon ennen HKL:ää. Meillä myös FLIRT-junat kulkivat paljon ennen kuin VR tai Junakalusto Oy sai omansa kulkemaan tai vastaavasti Talent 2 -junat jo vuoden ennen kuin DB sai Saksassa omansa liikenteeseen. Ja jo 2015 talvinäyttelyssä Länsimetron uusi M300-juna oli liikenteessä hiukkasen ennen kun HSL sai omansa kulkemaan, kolme vuotta ennen esikuvaansa. Talven 2017-18 uutuuksiin kuuluivat esim. Zürich-Milano-väliä liikennöivä uuden sukupolven Pendolino ETR-610, VR:n uusi Siemens Vectron Sr3 Transpoint-vaunuineen, VR:n vanha "Deeveri" Dv12 vanhoine siniharmaine vaunuineen, Unkarin-Itävallan rajan ylittävä Gysevin värikäs paikallisjuna, Slovenian ja Unkarin veturit ja paljon muuta. Vuonna 2018 tarjontaan on taas tullut lisää, mm. Helsingistä silloiseen Neuvostoliittoon matkannut Tolstoi-juna sekä pitkät modernit kaasu- ja pressuvaunutavarajunat. Itävallan ja Tsekin Railjet-junistakin on jo neljä versiota ajossa.

Näin vuoret syntyvät - projekti Blauspitz

Näin vuoret syntyvät. Alppiradan korkein vuori Blauspitz on sisältä sinistä Finnfoam-levyä, joka on ensin muotoiltu. Pinta on kipsipohjaista seinälaastia jossa on pintaan liimattu kipsimuoteilla valettuja kalliopintoja. Viimeistely hoituu vesiväreillä, joista ylimäärä pestään sienellä pois niin että väri jää vain kallion syvennyksiin. Hieman lumijauhetta huipulle, K-Raudan myymää graniittispraytä paljaisiin kohtiin, vähän ruohojauhoa ja lehmiä ja sveitsiläisfarmari alarinteelle - et voilá !

Konserttilava

Alppiradan uutuus keväällä 2016 oli Sanna Siissalon rokkikonsertti. Bändi soittaa lavalla, valourut välkkyvät ja junat vipeltävät vierestä ohi. Tässä yleisöä on vielä aika vähän, mutta lisää on tulossa. Bajamajojen eteen on silti jo ehtinyt muodostua pieni tyttöjen jono... Suosituin bändi lavalla on ollut sveitsiläinen Gotthard, koska jo bändin nimikin sopii radan teemaan :-)

Haluatko katsoa lisää kuvia radalta? Joko näit uuden sivumme, jolla on detaljikuvia radalta?

Viimeksi päivitetty 3.10.2018 / is