Yhteystiedot:

Alppirautatieharrastajat ry.
Webmaster/Varapj.
Ilkka Siissalo
Nummenraitti 40
FI-04370 Rusutjärvi
Puh. 040 8205380

Uusimmat uutiset:

Ajankohtaista 24.1.2018:

Alppirautatie tulee olemaan auki yleisölle Espoon Tapiolan Heikintorin kauppiastavaratalon pohjakerroksessa seuraavasti:

  • Lauantai 10.2. klo 10-16 Tapiolan Talviriehapäivä, pitempi aukiolo
  • Keskiviikko 14.2. klo 16-19
  • Lauantai 17.2. klo 11-16 Hiihtoloma alkaa
  • Keskiviikko 21.2. klo 16-19
  • Lauantai 24.2. klo 11-16 Hiihtoloma loppuu
  • Keskiviikko 28.2. klo 16-19
  • Lauantaina 3.3. ei poikkeuksellisesti ajeta.
  • Keskiviikko 7.3. klo 16-19
  • Lauantai 10.3. klo 11-16
Näyttelyn pääsymaksu on vapaaehtoinen ja kertyvistä pääsymaksuvaroista tuetaan espoolaista lastenkotia sekä partiolaisten toimintaa Lions-klubien kautta.

Alppirautatieharrastajat sai hienon tunnustuksen huhtikuussa -17 kun Suomen Messut antoi meille hienon palkinnon ModelExpo 2017 -palkinnon muodossa. Perusteluissa todetaan mm. "Palkintoraadin mukaan Alppirautatieharrastajat on kehittänyt alaa ja tehnyt sitä tunnetuksi suurelle yleisölle järjestämällä mm. näyttelyitä. Harrastuksessa voi monipuolisesti hyödyntää erilaista osaamista mekaniikasta ja elektroniikasta puutyöhön ja figuureihin."

Kiitämme kovasti saamastamme kunniasta!! Suomen Messujen tiedote kokonaisuudessaan löytyy tästä.

Detaljikuvia alppiradalta löydät tältä uudelta sivultamme.

20.3.2015 pidetyssä kokouksessa Alppirautatieharrastajat päätettiin organisoida rekisteröidyksi yhdistykseksi - lopultakin. Uuden Alppirautatieharrastajat ry:n puheenjohtaja on Lorenz Schmuckli, varapuheenjohtaja Ilkka Siissalo, sihteeri Erkki Pulkki ja rahastonhoitaja Andreas Ehnberg. Ry-muotoa tarvitaan mm. neuvoteltaessa varastotilojen vuokraamisesta ja se selkeyttää myös yhteisesti omistetun omaisuuden hallintaa.

Alppirata videolla

Tästä linkistä löytyy Youtube-video josta saa käsityksen junaliikenteestä isolla radalla Tapiolan näyttelyssä 2014.

Ainakin tätä kirjoitettaessa Helsingin Sanomien vanha video radaltamme oli vielä nähtävissä netissä tästä.

Yksi Sellon joulunäyttelyssä käyneistä vieraista, Ralf Holm, on tehnyt hienon videon käynnistään radallamme ja postannut sen Youtubeen. Video löytyy tästä https://youtu.be/EMHyFGXMwrQ Kaikesta muusta olemme samaa mieltä paitsi taustamusiikin kappaleesta "Never marry a railroad man" :-) Suurkiitos Ralf!

Oberlandin asema Alppiradalla

Alppirautatie

Alppirautatie on Suomen suurin modulaarinen näyttelypienoisrautatie. Rata on rakennettu ns. H0-mittakaavaan eli 1:87 ja siinä on piirteitä kaikista Alppimaista, mutta eniten Sveitsistä. Kokonaisuudella ei sinänsä ole esikuvaa, mutta monella detaljilla on. Suurin asemamme on yksinkertaistettu kopio sveitsiläisestä Oltenin asemasta ja sen ympärillä on muutakin oikeasta Oltenista kopioitua. Olten on Sveitsin toiseksi vilkkain rautatieristeysasema ja puheenjohtajamme Lorenz on sieltä kotoisin. Sitten esimerkiksi kolme suurinta siltaamme ovat kaikki sellaisia jotka löytyvät oikeastakin elämästä: Bietschtalin silta Keski-Sveitsistä, Norddalin silta malmiradalta Kirunan ja Narvikin väliltä Ruotsin Kirunan ja Norjan Narvikin välillä. Esikuva on myös ison joen ylittävällä sillalla, joka oikeassa elämässä ylittää Tonavan Wienin ja Bratislavan välillä. Tosin Wienin ja Bratislavan välillä joella tuskin näkee alligaattoreita, kuten meillä...

Rata koostuu isosta joukosta enemmän tai vähemmän standardoituja moduuleja, jotka kootaan näyttelyihin kerran-pari vuodessa. Valitettavasti meillä ei ole varaa ostaa tai vuokrata niin suurta tilaa, että rata voisi olla kokonaisuutena kasassa jatkuvasti (Sponsoritarjouksia vastaanotetaan ;-). Tätä kirjoitettaessa meillä on yli 480 metriä H0-mittakaavan kiskoa. Normaalileveyksisen radan lisäksi Alppiradalla on myös pienempiä osuuksia kapearaiteista rataa (H0m eli ns. metrikiskoa kapearaiteisella vuorijunalla sekä H0f eli Feldbahn-kiskoa turveradalla). Kalustona radalla liikkuu junia kaikista Alppimaista, erityisesti Sveitsistä, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta ja Italiasta, mutta ei ole mahdotonta nähdä radalla myöskin vaikkapa pohjoismaisia, hollantilaisia, slovenialaisia tai unkarilaisia junia. Tänä talvena 2017-18 liikkeellä on ollut erityisen paljon myös suomalaiskalustoa Länsimetrosta Lättähattuun ja entiseen Karjaan-Hangon dieseljunaan.

Alppirautatieharrastajat on epämuodollinen yhdistysporukka, joka kokoontuu osallistujien kotona ja pitää yhteyttä lähinnä sähköpostitse. Joukossa on noin 20 jäsentä, joista 7-8 on viime aikoina ollut erityisen aktiivisia. Radan eri moduulit ovat kukin jonkun jäsenen omistamia, vaikkakin niiden maisemointiin ja kehittämiseen osallistuu lähes koko joukko omistussuhteisiin katsomatta. Alppirautatieharrastajilla on tällä hetkellä yhteensä liikkuvaa kalustoa kappalemäärinä paljon enemmän kuin vaikkapa VR:llä. Meillä on yhteensä paljon yli 1000 veturia ja sadoittain vaunuja, vaikkakin vain pieni osa niistä on mukana kussakin näyttelyssä. Jo alusta saakka periaatepäätös on ollut, että Alppirautatieharrastajat on tasa-arvoisesti nelikielinen: suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Tarvittaessa jäsenten välillä tulkataan. Tarpeen se on ollutkin, sillä varsinkin aiemmin mukana oli aktiivisesti monia jotka eivät suomea ymmärtäneet. Ryhmän nimi on siis virallisesti Alppirautatieharrastajat - Friends of the Alpine Railways - Alprallarna - Freunde der Alpenbahnen.

Tekniikka

Alppirautatie on tehty niinsanotulla DCC-tekniikalla. Kiskoissa on jatkuva vaihtojännite (AC 16 volttia) kahden kiskon välillä. Jännite kiskossa on moduloitua kuin radioaallot ja kiskossa kulkee käyttöjännitteen lisäksi myös komentoinformaatio. Kussakin veturissa on oma pieni digitaalivastaanotin (dekooderi) ja sillä oma osoite ja veturi seuraa vain sille annettuja komentoja. Jokainen juna on siis näin täysin riippumaton muista junista. Digitaalijärjestelmän ydin on Rocon valmistetta, niinsanottu Z21-keskus. Kiskot, veturit ja vaunut ovat lukemattoman monilta eri valmistajilta. Viimeeksi kun laskimme, meillä oli vaunuja ja vetureita 71 eri valmistajalta. Kiskotuksessa on käytetty ainakin Pikon, Rocon, Fleischmannin, Bemon, Pecon ja Buschin valmisteita.

Kuten sinä, hyvä lukijamme, varmaan tiedätkin, niin maailmalla hyvin tunnettu pienoisrautatievalmistaja Märklin on kehittänyt kokonaan oman standardinsa, jossa tavallisten kiskojen lisäksi radan keskellä on pieniä nastoja, joihin ajovirta ohjataan. Junien ja vaunujen pohjissa on metallisia laahaimia, jotka hankaavat näihin nastoihin ja siten virroittavat junia. Tämä Märklinin AC-tekniikka on yhteensopimaton Alppiradan teollisuusstandardin DC-radan kanssa, mutta toki meiltä löytyy myös oma pienempi Märklin-kiskoilla toteutettu osiomme.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Erkki Pulkin osuutta radalla. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä oikeanpuolimmaisten kiskojen keskellä Märklinin sähkönsyöttönastoja. Vasemmalla laidalla junat sen sijaan kulkevat teollisuusstandardin mukaisella DC-kiskolla ja aivan eri sähköjärjestelmällä.

Myös bussit kulkevat

Alppiradalla katsojia hämmästyttävät myös bussit ja muut autot, jotka itsekseen kiipeävät mutkaista alppitietä, välillä sukeltavat tunneliin tai pysähtyvät kiltisti liikennevaloihin odottamaan valon vaihtumista. Autot on toteutettu Faller-yhtiön Faller Car System -tekniikalla. Kadun sisälle on piilotettu rautalanka. Auton etuakseliin on puolestaan kiinnitetty pieni tappi, jossa on magneetti. Magneetti seuraa kadun rautalankaa ja samalla kääntää auton etuakselia. Kussakin autossa on pieni akku ja oma moottori.

Liikennevaloon tarvitaan enemmän elekroniikkaa. Valojen vaihtumista ohjaa pieni prosessori joka samalla kun se antaa käskyt itse liikennevalon vaihtumiselle, ohjaa myös katuun piilotettua sähkömagneettia, joka pysäyttää auton.

Kokoa on!

Ylhäältä katsottuna Alppirata ei näytä niin suurelta isossa hallissa, mutta kokoa radalla kyllä on. Oheinen kuva on 2013 näyttelystä Vantaalta, jossa Alppirata ei ollut aivan täydessä mitassaan. Radan voi asentaa hyvin eri muotoihin käytettävissä olevan tilan mukaan, mutta mahdollisimman kompaktiin tilaan "väännettynä" rata vaatii ainakin noin 10x13 metrin tilan - plus ehkä vielä vähän tilaa yleisöllekin. Ihan pieni ruokasali ei siis riitä näyttelylle. Ja vuonna 2018 rata on jo PALJON suurempi kuin se oli vuonna 2013. Kiskopituuskin on kasvanut jo noin sata metriä niistä ajoista.

Näyttelyhistoriaa

Alppirautatie on esillä yleisölle vain muutaman kerran vuodessa. Se on niin iso, ettei kellään ole varaa maksaa niin suuren tilan vuokraa jatkuvasti pelkästään harrastuspohjalta. Keväällä 2016-17 meillä oli poikkeuksellisesti mahdollisuus pitää koko iso rata yhteen menoon koossa joulukuusta maaliskuulle saakka. Kiitämme lämpimästi Heikintorin kauppakeskuksen omistavaa Citycon Oy:tä ja Tapiola toimii ry:tä tästä mahdollisuudesta. Nyt talvella 2017-18 saimme olla pitkän jakson Kauppakeskus Sellon Sello-Galleriassa ja sieltä aiomme jälleen siirtyä Cityconin tiloihin Tapiolan Heikintorille helmikuuksi 2018. Yhteistyö kauppakeskusten kanssa hyödyttää molempia. Me saamme tilaisuuden viilata rataamme kokonaisuutena ja näyttää sitä yleisölle. Kauppakeskukset puolestaan ovat tyytyväisiä kun rata vetää paikalle erityisesti lapsiperheitä, jotka sitten ostelevat kaupoista vaikka mitä. Varsinainen win-win-sopimus :-)

Kun rata on iso ja samalla junakuskilla on usein monta junaa yhtä aikaa ohjattavanaan, niin vahinkojakin sattuu. Kuvassa suuri junaonnettomuus Oberlandin aseman luona vuoden 2010 Tapiolan näyttelyssä. Vuorikin on nyrjähtänyt paikoiltaan. Onneksi juuri onnettomuuspaikan alapuolella on paloasemamme, joten hälytysajoneuvot olivat heti paikalla :-)

Oikeitakin junia! railpics.club ja 4rail.net

Yksi osa Alppirautatieharrastajatoimintaa on myös oikeiden junien valokuvaaminen ja juniin liittyvän tiedon julkaiseminen. 4rail.net on eräs maailman suurimmista juna-aiheisista webbisivustoista, jossa on julkaistuna tuhansia junanvalokuvia kaikkialta maailmasta. Kerholaisten kuvia on julkaistu huomattava määrä 4rail.netissä, mutta myös muilla junankuvasivuilla. Vaikka harrastammekin paljon yhdessä ja katselemme esikuvia Alppimaista, niin matkoja Alpeille emme kuitenkaan tee ryhmämatkoina, vaan ryhmän jäsenet tekevät alppimatkat kukin omalla tavallaan ja omilla aikatauluillaan. Mutta kun jäsenistö on liikkuvaista, niin kuviakin kertyy. Oikeiden junien kuvia kertyy noin 10 000 - 15 000 valokuvan vuosivauhdilla. Julkaistavaa on enemmän kuin ehditään julkaista!

Suomen yliopistoverkon FUNETin koneella oleva junankuva-arkisto railpics.club on yksi Internetin vanhimmista junankuvapalstoista, jonka historia alkaa niistä ajoista jolloin www syntyi. Kesän 2016 aikana Alppirautatieharrastajien ydinporukka on FUNETin suosiollisella myötävaikutuksella (lue: ilmainen serveritila; suurkiitos!) haltuunottanut sivuston ylläpidon. Kunnostamme arkiston ja julkaisemme siellä vielä tuhansia uusia kuvia. Arkisto löytyy osoitteesta railpics.club. Tällä hetkellä kuntoon laitettuina ovat jo Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Itävallan, Belgian, Israelin, Kambodshan, Portugalin, Unkarin, Slovenian, Puolan, Eestin, Latvian ja Liettuan sekä Australian sivustot. Ja lisää tulee kunhan ehdimme. Kuten huomaatte, arkiston pääsivujen ulkoasu tuo mieleen - yllätys, yllätys - tämän sivuston. Mutta kieli on siellä englanti. Ja lähitulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös arkiston laajentaminen lentokoneiden kuviin nimellä planepics.club. Vielä se ei toimi - harmi sinänsä. Mutta odottakaas vaan... :-)

Junien valokuvaus on haastavaa työtä. Kuvatoimittaja Ilkka ottaa mestarilaukausta Randersissa Tanskassa. Aidan päällä seisomisen taito on olennaista junankuvauksessa, samoin kuin esimerkiksi karhunvatukkapensaiden, nokkos- tai myrkkymurattipusikoiden läpäisytaito lähes vahingoittumattomana. Ja välillä on tarpeen näyttää hyvin asialliselta paikoissa, joissa kyltein on asiaton oleskelu kielletty. Hyvä on myös pitää taskussa "railpics.club railway photo archive Photo Editor" -tekstein varustettuja hyvin Wirallisen näköisiä ns. vaihtoehtoisia käyntikortteja, joita voi yrittää käyttää apuna selostaessaan mahd. vihaiselle vartijalle mitä *piip* tein siellä kielletyllä alueella...

Joitain gallialaisia... eikun siis alppiratalaisia :-)

Vasemmalla johtohahmomme, der führende Schweizer, Lorenz Schmuckli. Oikealla Ilkka Siissalo, varapuheenjohtaja, puskanliimaaja ja junakuski.

Alppiradan korkein vuori on nimeltään Blauspitz eli Sinihuippu, jonka huippu näkyy kuvassa taustalla Sanna Siissalon takana. Sanna on Alppiradan ylimmäinen talonkokoaja ja nainen junanratissa (Varokaa! Ei se ajotaito, mutta se volyymi). Kuvassa oikealla ylhäällä Grafeneckin linna.

Reijo Pohjalainen on pitkän linjan rautatieläinen ja armoitettu puuseppä ja maisemoija. Ja Sanna teettää Reijolla yhä enemmän ja enemmän myös talonkasaushommia, Reijolla kun aikaa ja kärsivällisyyttä riittää.

Neuvonpidossa vas. Ilkka Siissalo, Andreas "Antto" Ehnberg ja Erkki Pulkki. Antto on elektroniikkagurumme ja rahastonhoitajamme ja Erkki puolestaan näyttelyiden pääjärkkäri ja kerhon sihteeri.

Junanhuolto- ja elektroniikkavelhomme Matti Heino ohjaa Thalys-luotijunaa kännykällä pysähtymään oikeaan kohtaan Oltenin asemalla. Rocon niinsanottu Z21-tekniikka luo näyttelytilaan oman wlan-verkon, johon liittyneillä Android- tai iPhone-laitteilla voi ohjata junia langattomasti. Ohjaus voi tapahtua joko kännykällä tai varta vasten ostetuilla ohjainlaitteilla. Mutta junat kulkevat niin lujaa että niiden perässä juosten kuskit saavat hyvää liikuntaa, joko radan sisäpuolella "henkilökunnan" puolella tai ulkopuolella yleisön seassa tungeksien. "Anteeksi, mun junani menee tuolla, tarttis päästä ohi!!".

Inselburgin aseman taustakulissin takaa kurkkii perustajajäsenemme, nyt jo valitettavasti edesmennyt Olof Holmborg. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy myös funikulaariratamme. Funikulaareja on Alpeilla paljon. Vaijerin vastakkaisissa päissä on kummassakin vaunu ja vaijeria kelaamalla toinen vaunu nousee ylös ja toinen palaa alas. Puolivälissä rataa on sivuutusraide.

Miten niin meidän helikopterimme eivät lennä? Kimmo Yli-Pietilä viritti kopterin lentoon.

Uutta moduulia pukkaa!

Alppirata ei ole koskaan valmis. Vaikka vanhimmat moduulit ovatkin jo 90-luvun alkupuoliskolta, niin loppua rakentamiselle ei ole näkyvillä. Paitsi että ajoittain vaihdamme näyttelyyn mukaan tulevia palasia, niin usein myös jo olemassa olevaa toteutetaan uusiksi. Juuri nyt pahiten puolivalmiina on Siissaloiden uusi kaupunki "Sissach" ja sen vierellä menevä iso joki. Oikeassakin elämässä Sveitsissä on olemassa Sissach-niminen kaupunki, mutta oikeassa elämässä sen kaupungin asemana ei ole saksalainen Badenin asema kuten meillä, oikeassa elämässä sen vieressä ei ole Wienin ja Bratislavan välillä Tonavan ylittävää Donaubrückeä kuten meillä eikä oikeassa Sissachissa myöskään ole ratikoita. Meillä sen sijaan ainakin Helsingin, Grazin, Nürnbergin, Wienin, Zürichin, Düsseldorfin ja Berliinin ratikat kiertävät Sissachissa sulassa sovussa. Baselin ratikkakin jo on, mutta siitä puuttuu toimiva moottori.

Pakko on muuten kehua, että meillä on jo pitkät perinteet siitä, että saamme uutta kalustoa pian liikenteeseen. Meillä uudet Helsingin Artic-ratikat ovat olleet liikenteessä jo paljon ennen HKL:ää. Meillä myös FLIRT-junat kulkivat paljon ennen kuin VR tai Junakalusto Oy sai omansa kulkemaan tai vastaavasti Talent 2 -junat jo vuoden ennen kuin DB sai Saksassa omansa liikenteeseen. Ja jo 2015 talvinäyttelyssä Länsimetron uusi M300-juna oli liikenteessä hiukkasen ennen kun HSL sai omansa kulkemaan, kolme vuotta ennen esikuvaansa. Talven 2017-18 uutuuksiin kuuluvat nyt esim. Zürich-Milano-väliä liikennöivä uuden sukupolven Pendolino ETR-610, VR:n uusi Siemens Vectron Sr3 Transpoint-vaunuineen, VR:n vanha "Deeveri" Dv12 vanhoine siniharmaine vaunuineen, Unkarin-Itävallan rajan ylittävä Gysevin värikäs paikallisjuna, Slovenian ja Unkarin veturit ja paljon muuta.

Näin vuoret syntyvät - projekti Blauspitz

Näin vuoret syntyvät. Alppiradan korkein vuori Blauspitz on sisältä sinistä Finnfoam-levyä, joka on ensin muotoiltu. Pinta on kipsipohjaista seinälaastia jossa on pintaan liimattu kipsimuoteilla valettuja kalliopintoja. Viimeistely hoituu vesiväreillä, joista ylimäärä pestään sienellä pois niin että väri jää vain kallion syvennyksiin. Hieman lumijauhetta huipulle, K-Raudan myymää graniittispraytä paljaisiin kohtiin, vähän ruohojauhoa ja lehmiä ja sveitsiläisfarmari alarinteelle - et voilá !

Uusimmat jipot - konserttilava ja videoscreeni

Alppiradan uutuus keväällä 2016 oli Sanna Siissalon rokkikonsertti. Bändi soittaa lavalla, valourut välkkyvät ja junat vipeltävät vierestä ohi. Tässä yleisöä on vielä aika vähän, mutta lisää on tulossa. Bajamajojen eteen on silti jo ehtinyt muodostua pieni tyttöjen jono...

Haluatko katsoa lisää kuvia radalta? Joko näit uuden sivumme, jolla on detaljikuvia radalta?

Viimeksi päivitetty 24.1.2018 / is